Ajankohtaista 22.2.2017

Vuosi 2016 oli kaupunkijoukkoliikenteen paras vuosi ikinä!

Joukkoliikenteen matkustuksen kasvu oli parasta vuosikymmeniin monilla kaupunkiseuduilla. Matkustus suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa lisääntyi noin 15,3 miljoonalla matkalla. Suhteellisesti parasta kasvu oli Kuopion ja Oulun kaupunkiseuduilla, joissa molemmissa matkamäärät lisääntyivät 14 %. Jyväskylässä matkamäärän kasvua oli 11 %.  

 

Palvelukokonaisuuden kehittäminen on tuonut tuloksia

Suurin yhteinen selittäjä matkustuksen kasvulle on kaupunkiseuduilla toteutetut yhtenäiset lippujärjestelmät ja entistä edullisemmat lipputuotteet. Jokaiselta seudulta löytyy myös omia kasvutekijöitä, kuten esimerkiksi Kuopiossa joukkoliikenteen kanssa hyvin yhteensopiva maankäyttö on tuonut Saaristokaupungista eniten uusia bussimatkoja. 

Kaupunkiseudut ovat yhtenäistä työssäkäynti- ja opiskelualuetta, joiden liikennejärjestelmää ja liikkumispalveluja kannattaa suunnitella kokonaisuutena. Edellisen joukkoliikennelain muutoksen yhteydessä monilla kaupunkiseuduilla sovittiin seudullisesta joukkoliikenteen viranomaistoiminnasta. Kaupungit ovat tehneet yhteistyökumppaniensa kanssa määrätietoista kehittämistyötä joukkoliikenteen palvelutason, yhtenäisen lippujärjestelmän, lippujen hinnoittelun, lippujen ostamisen helppouden, matkustajien tiedonsaannin ja markkinoinnin kehittämiseksi.

Matkamäärät 2016

Matkamäärän kasvusta 12,4 miljoonaa matkaa tehtiin Suomen suurimmilla joukkoliikennekaupunkiseuduilla. HSL:n matkustuksen kasvua oli 2,4 % eli noin 8,6 miljoonaa matkaa, Tampereen seudun Nyssen kyydissä kasvua oli 6,6 % eli 2,4 miljoonaa matkaa ja Turun Fölillä kasvua oli 5,6 % eli noin 1,4 miljoonaa matkaa.

Keskisuurissa kaupungeissa suhteellisesti ja eniten matkustajamääriään kasvattivat Oulu +14 % eli melkein miljoona lisämatkaa ja Kuopio +14 % eli 0,8 milj. lisämatkaa. Jyväskylässä matkustus kasvoi 9 %, Lahdessa 6 %, Joensuussa 5 % ja Lappeenrannassa 5 %.

Vuotuiset matkamäärät 2016:

  • HSL 367,2 miljoonaa matkaa

  • Nysse 36,9 miljoonaa matkaa

  • Föli 25,7 miljoonaa matkaa

  • Oulun joukkoliikenteessä 8,1 miljoonaa matkaa

  • Kuopion seudun joukkoliikenteessä 6,0 miljoonaa matkaa

  • Jyväskylän Linkki -liikenteessä 6,7 miljoonaa matkaa ja

  • Lahden LSL -liikenteessä 7,1 miljoonaa matkaa

  • Joensuun seudun joukkoliikenne 2,1 miljoonaa matkaa.

  • Lappeenranta 1,6 miljoonaa matkaa.

Paikallisliikenneliiton jäsenyhteisöjen järjestämässä joukkoliikenteessä kuljetettiin vuonna 2016 yhteensä 460 miljoonaa matkustajaa, joka on yli 80 % Suomen maajoukkoliikenteen matkoista.  

Asiakkaita kuunnellen

Asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti HSL:n, Turun, Tampereen ja Jyväskylän joukkoliikenteessä ja sopimusyrittäjien hyvä suoriutuminen palkitaan bonuksilla. Oulu ja Kuopio aloittavat seuraavaksi säännöllisen asiakastyytyväisyyden mittaamisen.

Jyväskylä on perustanut kevään 2016 aikana 30-henkisen asiakasraadin, joka kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa. Raatilaiset ovat eri-ikäisiä, joukkoliikennettä aktiivisesti käyttäviä ja sen kehittämisestä kiinnostuneita jyväskyläläisiä, laukaalaisia ja muuramelaisia. Raadin kokoontumisissa tarkastellaan ajankohtaisia teemoja, joukkoliikenteen laatuun ja kehittämiseen liittyviä asioita.

Joukkoliikenteen kaltaisessa palvelussa saadaan paljon päivittäistä palautetta ja evästystä palvelun kehittämiseen. Esimerkiksi HSL:n vuosittain asiakaspalautemäärä on lähes 60 000. HSL kehittää palautejärjestelmiään kokeilemalla pikapalautetta linjoilla 90 ja 96, jossa matkustajat voivat ilmoittaa matkapuhelimellaan vioista, kiitoksista ja kehittämisideoista käyttämällä linja-autoissa olevien tarrojen linkkejä (NFC tarra, QR koodi ja annettu nettiosoite).

  - - - - - - - - - - - - - - - -

Suurimmat joukkoliikennekaupungit sähköistävät joukkoliikennettään

Suurimmat kaupungit ovat alkaneet kokeilla ja käyttöönottaa sähköbussiliikennettä.  Tavoitteena on, että HSL-alueella liikennöi vuonna 2025 noin 400 täyssähköbussia, mikä on 30 % HSL-alueen bussikalustosta. Lisäksi liikenteessä on noin 250 hybridi- tai plug-in-hybridibussia. Espoon kaupungin ja HSL:n tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä Espoon kaupunkiradan ja metron liityntäliikenne hoidetaan sähköbusseilla.

Turussa tavoitteena on sähköistää bussilinjoja sitä mukaa, kun linjojen sopimukset päättyvät ja linjat tulevat kilpailutukseen. Vision mukaan vuonna 2030 Turun kaupungin sisäisessä liikenteessä käytetystä bussikalustosta 50 % on sähköistetty. Tämä tarkoittaisi noin 100 sähköbussia vuonna 2030.

Raitiotiehanke on merkittävin lähivuosien joukkoliikennejärjestelmän kehittämishankeTampereella. Suunnittelu jatkuu ja rakennustyöt on aloitettu ja etenevät siten, että liikenne alkaisi kesällä 2021. Tulevan raitiotien liityntälinjastot on suunniteltu liikennöitävän sähköbusseilla ja muutenkin sähköistä kalustoa lisätään merkittävästi sitä mukaa kun sähköbussikokeilusta saadaan myönteisiä tuloksia.

Opitaan ja kehitetään yhdessä kansainvälisten kumppanien kanssa

Helsinki on valittu mukaan kansainväliseen hankkeeseen, jossa suurkaupungit valmistautuvat robottiautojen käyttöönottoon. Helsingin lisäksi hankkeeseen osallistuvat Euroopasta Lontoo ja Pariisi, Yhdysvalloista Austin, Los Angeles, Nashville ja Washington DC sekä Sao Paolo, Buenos Aires ja Tel Aviv. HSL:ää kiinnostaa erityisesti se, miten robottibussit saadaan parhaimmalla tavalla integroitua joukkoliikennepalveluihin. Liikennejärjestelmän kannalta olisi esimerkiksi mielenkiintoista selvittää, voisivatko robottibussit tarjota tiheällä vuorovälillä liityntäliikennettä runkolinjoille.

Turku on valittu EU:n CIVITAS-ohjelmaan, jossa muun muassa kehitetään kaupungin keskustaa yhteiskäyttöisillä palveluilla, mm. MaaS (Mobility as a Service). Muut osallistujakaupungit ovat Madrid, Tukholma, München ja Ruse.

 

 _____________________________________________________________________________________

 

AJANKOHTAISTA 16.12.2016 

 

Liikennekaari vaatii Suomen joukkoliikenteeltä ennätysnopeaa maksujärjestelmämuutosta

Liikennekaarilaki vaatii, että 2018 tehdyistä joukkoliikennehankinnoista alkaen tulee niissä olla lippu- ja maksujärjestelmä, jossa matkustusoikeus tarkistetaan Internetin kautta taustajärjestelmästä. Kirjaus koskettaa noin 1,5 miljoonaa suomalaista joukkoliikenteen kanta-asiakasta ja liikkumispalveluhankintoja kaikkiaan 77 kaupungissa ja kunnassa, jotka ovat joukkoliikenteen toimivaltaisia viranomaisia tai kuuluvat seudulliseen viranomaisalueeseen.

Pahimmillaan kirjaus tarkoittaa, että nykyinen matkakorttiteknologia ja juuri tehdyt kymmenien miljoonien maksujärjestelmäinvestoinnit vanhenevat lain voimaan tuloon. Autolaitteen pitäisi jatkossa olla yhteydessä taustajärjestelmään koko ajan. Sopimusliikenteiden laitekannassa olisi investoitavana tai päivitettävänä reilu 4 500 ajoneuvolaitetta, arviolta 10 miljoonan euron hintaan. Taustajärjestelmän investointikustannukset lähestyvät vähintään 15 miljoonaa.

Laissa teknologiamäärityksiä julkisille palveluille

Kun muutoin on menossa norminpurkua, säädellään Liikennekaarilaissa viranomaisten liikennepalvelujen lippu- ja maksujärjestelmien teknologiaa.  Koska lippu- ja maksujärjestelmää ei voi uusia liikennöintisopimus tai linja kerrallaan, edellyttää laki käytännössä järjestelmien ja laitteiden muuttamista tai uudelleen hankintaa kesään 2018 mennessä.

Liikennekaari määrää myös, että matkustusoikeuden todentamisessa on käytettävä ”yleiskäyttöisiä teknologioita” ja joukkoliikenneviranomaisten hankkimissa palveluissa on hyväksyttävä kaikki taustajärjestelmäpohjaiset maksujärjestelmät, mutta ei osata vielä sanoa, mitä tämä kirjaus tarkoittaa käytännössä. Toivottavasti asia ei jää ensimmäisen markkinaoikeustapauksen yhteydessä selvitettäväksi.

Teknologiavalinnat, joita tehdään tänään, voivat olla vanhoja jo huomenna. Siksi reilun 1,5 miljoonan joukkoliikenteen matkakorttiasiakkaan päivittäistoiminnan vaihtaminen ei ole yksinkertaista eikä nopeaa. Muutokset tulee tehdä vakiintuneilla teknologioilla, vähäisillä riskeillä ja hallitusti useammassa vaiheessa nykyisestä tulevaan siirtyen.

Hyvä tavoite helpottaa matkaketjuja ja mahdollistaa erilaisten palvelujen yhdistelmät johtaa pahimmillaan mahdottomiin lainkirjauksiin. Euroopassa ei ole pakottavaa lainsäädäntöä sellaisiin lippu- ja maksujärjestelmiin, joita Suomessa tullaan vaatimaan. Asian toteutuminen vaatiikin enemmän toimialayhteistyötä kuin lakisääteistä pakkoa. Tulee myös huomata, että kaupunkiseutujen teknologiamuutokset eivät takaa muutosta tai parannusta asiakkaiden kokemuksiin, sillä matkaketjujen toteutuminen edellyttää vielä markkinaehtoisten palvelujen osallistumista.


Miksi tavoitellaan maksujärjestelmämuutosta aikataulussa, johon mikään maa ei ole yhteiskäyttöisyysponnisteluissaan pystynyt?

Onko ylipäätään tarpeen laissa määritellä minkälaisia lipputuotteita kaupunkien ja kuntien rahoituksella ja niiden vapaaehtoisesti järjestämissä liikkumispalveluissa myydään?  Suomalaisista kaupungeista ainoastaan Turulla on Liikennekaarivaatimusten mukainen järjestelmä. Turku on tässä edelläkävijä koko maailmassa. Muissa kaupungeissa joudutaan odottamaan julkisten hankintojen ja uusien maksujärjestelmien käyttöönoton ihmetekoja kesään 2018.


Lippu- ja maksujärjestelmän selkeys, luotettavuus ja nopeus ovat tärkeitä sekä asiakkaalle ja liikenteen järjestäjälle.

Kaupunkiliikenteen asiakkaille tärkeitä asioita ovat muun muassa maksutapahtuman nopeus ja luotettavuus. 90- luvulla yleistyneet matkakortit ovat vallitseva kaupunkiliikenteen teknologia vielä tänään. Joukkoliikennevälineen lukulaitteen tehtävänä on matkakorttia tai muuta tunnistetta käyttävän asiakkaan matkustusoikeuden todentaminen ja mahdollisen arvosaldon ajantasalla pito. Kaiken tämän on tapahduttava nopeasti, koska ruuhka-aikaan autoon nousevien jono on pitkä ja silti on kyettävä luotettavuuteen matka-ajassa.

Joukkoliikenne on tarkoitettu kaikille lapsista ikäihmisiin. Siksi viranomaisella on oltava säännöllisille käyttäjille kaikkien saatavissa oleva ja nopea tapa matkustamisoikeuden todentamiseen sekä myös hankintakanavia kertalippujen käteisostoihin. Mobiililiput helpottavat monen asiakkaan liikkumista ja älypuhelin voisi kortin ohella olla myös tunniste matkoilla, mutta ei tule teknologian ja maksamismahdollisuuden puolesta kattamaan koko joukkoliikenteen asiakaskuntaa.

Toiminnanohjausta ja talouden seurantaa

Liikenteen järjestäjällä on oltava yksi taustajärjestelmä, jonne kaikki liikennepalvelujen käytön tieto päätyy ja jonka avulla rahaliikenne on kuntatalouden vaatimusten mukaan läpinäkyvästi todennettavissa. Käyttötietojen avulla liikennettä voidaan edelleen suunnitella paremmaksi.  Liikennesuunnittelussa seurataan autojen kuormitusta ja kapasiteettia maksujärjestelmästä saatavien tietojen avulla, ja lisätään kalustoa liikenteeseen, kun tila käy kysynnän kasvaessa käy vähiin. Lippu- ja maksujärjestelmäohjelmisto raportteineen on myös myynnin ja talouden seurannan väline, jolla todennetaan sopimusten mukaiset korvaukset.

Lippu- ja maksujärjestelmällä toteutetaan lipputuotteet ja hinnoittelu, joilla tähdätään yhtä aikaa kysynnän kasvuun ja mahdollisimman kustannustehokkaaseen joukkoliikennetalouteen.


KALENTERIMERKINTÖJÄ VUODELLE 2017:

Maaliskuussa 16.3.2017 iltapäiväseminaari

Paikallisliikenneliitto järjestää vuotuisesti kahta tapahtumaa, joissa jaetaan tietoa kaupunkijoukkoliikenteen ajankohtaisista teemoista.

Laita tämä ja syksyn Paikallisliikennepäivät kalenteriisi! 

Maaliskuun seminaarin ohjelma julkaistaan tammi-helmikuun vaihteessa. Seminaari päättyy iltapalaan ja seurustelujuomiin.  Tällä kertaa tapahtuma järjestetään Allergiatalon Kongressikeskuksessa (os. Paciuksenkatu 19 00270 Helsinki)

Lähde kanssamme Lappeenrantaan! Seuraavat Paikallisliikennepäivät 21.-22.9.2017

Paikallisliikennepäivät matkaavat ensi syksynä ensimmäistä kertaa Lappeenrantaan. Tule mukaan!